thumbSeija Simola (nyk. Franzén, s. 25.9.1944 Helsinki) oli 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun suosituimpia ja monipuolisimpia naislaulajattaria Suomessa. Suurimpaan suosioon hän nousi vuonna 1969 levytyksillä "Kun aika on" ja "Sulle silmäni annan". Simola nautti suurta suosiota koko 1970-luvun mm. hitillä "Et itkeä saa Argentiina" ja Abba-yhtyeen euroviisuvoittajakappaleen "Waterloo" suomenkielisellä versiolla, johon Simola teki myös suomenkieliset sanat. Vuonna 1978 Simola voitti Suomen euroviisukarsinnat kappaleella Anna rakkaudelle tilaisuus, jonka hän oli itse sanoittanut. Huono menestys kansainvälisessä loppukilpailussa Pariisissa romahdutti Seija Simolan suosion. Vuosina 1984-1985 hän palasi levytysstudioon ja Jori Sivonen tuotti Simolalle kaksi discopoljentoista iskelmälevyä. "Ei
thumbSeija Simola (nyk. Franzén, s. 25.9.1944 Helsinki) oli 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun suosituimpia ja monipuolisimpia naislaulajattaria Suomessa. Suurimpaan suosioon hän nousi vuonna 1969 levytyksillä "Kun aika on" ja "Sulle silmäni annan". Simola nautti suurta suosiota koko 1970-luvun mm. hitillä "Et itkeä saa Argentiina" ja Abba-yhtyeen euroviisuvoittajakappaleen "Waterloo" suomenkielisellä versiolla, johon Simola teki myös suomenkieliset sanat. Vuonna 1978 Simola voitti Suomen euroviisukarsinnat kappaleella Anna rakkaudelle tilaisuus, jonka hän oli itse sanoittanut. Huono menestys kansainvälisessä loppukilpailussa Pariisissa romahdutti Seija Simolan suosion. Vuosina 1984-1985 hän palasi levytysstudioon ja Jori Sivonen tuotti Simolalle kaksi discopoljentoista iskelmälevyä. "Ei rakastaa voi tämän enempää" jäi hänen viimeiseksi hitikseen. Seija Simola on pysytellyt sittemmin poissa julkisuudesta. 1973 One, two, three (Seija Simola & Paradise) 1974 Laulun kuulen (Seija Simola & Lasse Mårtenson) 1975 Hei lähde maailmaan (Dans)